Seuran puheenjohtaja Vesa Koskiaho piti oheisen historiakatsauksen IMY:n 60-vuotisjuhlassa Vasapirtillä 26.8.2017.
Arvoisa herra ministeri, kunniajäsenet, kutsuvieraat ja hyvä juhlaväki.
Olemme kokoontuneet juhlistamaan Ihamaan Metsästysyhdistyksen 60- vuotista taivalta. Tänään on myös toinen merkkipäivä, Suomen luonnon päivä. Suomessa liputetaan ensimmäisenä maana maailmassa luonnon puolesta.
Vuosien saatossa kylältä on lakkautettu kansakoulu 1960-luvun lopulla (1967), osuuskauppa lopetti toimintansa 1980 jälkipuoliskolla (1987), marttojen 85-vuotinen toiminta hiipui v.2006 ja urheiluseura Ihamaan Kilpi laittoi pillit pussiin kuusi vuotta myöhemmin (2012).
Kylän vanhin toimiva yhdistys Keskustan Ihamaan paikallisyhdistys vietti tänä keväänä 100 v. juhliaan tässä samaisessa tuvassa.
Entinen yhdistyshenki elää nykyisin Vasapirtillä. Pirteä ja elinvoimainen metsästysseuramme sai martoilta lahjoituksena heidän astiastonsa ja Ihamaan Kilpi asennutti ennen lakkauttamistaan tänne lämpöpumpun.
Ympäröivät naapuriseurat on perustettu meitä aiemmin. Kannusjärven-Kitulan ja Pohjois-Vehkalahti eli Pyhältö ovat molemmat perustettu v. 1948, Onkamaan Erämiehet ja Turkian Eränkävijät v. 1953 ja vuotta myöhemmin Paijärven My.
Mikään ei ole syntynyt itsestään. Mitkä tekijät olivat vaikuttamassa, että kylälle perustettiin metsästysseura v. 1957 (19.6.)? Se sai jonkinlaisen alkusysäyksensä Harjulan maitolaiturilla pidetyssä palaverissa kevätkesällä 1957.
Koivuniemen metsämiehet kuuluivat aikaisemmin Pyhällön Metsästysseuraan, mutta pyhältöläiset eivät oikein huolineet heitä mukaan hirvijahtiin. Tämä herätti isännissä palon perustaa oma seura. Hirvenmetsästykseen tarvittiin vähintään tuhannen (1000) hehtaarin vuokramaat. Mustajoelta-Koivuniemeen oleva alue ei riittänyt, mutta yhteishenki oli hyvä ja Ihamaan kylän puolelta tuli porukkaa mukaan ja riittävä alue vuokramaita saatiin kokoon.
Ensimmäisenä toimintavuonna seurassa oli 36 jäsentä, joista 1 naisjäsen. Tänä vuonna jäseniä on 124, joista naisia on 24.
Hirvijahti kokosi seuraväkeä koolle syksyisin. Oleellisena osana jahtiin on aina liittynyt hirvikeittotapahtuma, jonka emännät eri puolilta kylää aina vuoroin valmistivat. Oli Kosenpuoli, Kylänpuoli ja Koivuniemi. Ensimmäinen keitto nautittiin v. 1958 Viljo Harjun talossa, myöhemmin kokoonnuttiin sopalle kansakoululle ja vuodesta 1971 lähtien on oltu täällä Vasapirtillä.
Päätös metsästysmajan rakentamisesta tehtiin 1960- luvun lopulla. Alkuun tehtiin kivijalka, mutta sitten talkoointo hiipui pariksi vuodeksi. Pirtin runko alkoi nousta, kun Lauri Pakkanen ja Teuvo Uusnäkki olivat erään kokouksen jälkeen todenneet: ”Eiköhän myö nyt yks mökki saada pystyyn.” He laittoivat naulapussit kaulalle ja ryhtyivät toimeen. Teuvokin käytti kesälomansa talkoiluun ja oli naputtelemassa majan runkoa pystyyn. Vasapirtin valmistumisen myötä seura sai nylkemis- ja paloittelupaikan, kun aiemmin nämä toimet oli tehty milloin minkin talon liiterissä.
Pienriistan metsästys oli alkuun vapaata. Kukin metsästeli omantunnon mukaan. 1960-luvun puolivälissä kiinnitettiin huomiota pienentyneeseen jäniskantaan, jonka myötä asetettiin metsästysrajoituksia. Hiukan myöhemmin rajoitettiin myös kanalintujen metsästystä.
Metsästysalueita on vuokralla noin 2100 ha, jotka ovat pääosin vuorattu kaikelle riistalle, pieni osa vain hirvelle ja vain muutama alueen palsta on ns. ”pyhää maata”, jota ei ole vuokrattu metsästykselle. (Kartta alueista majan seinällä)
Seurassa käynnisteltiin ampumatoimintaa 1960-luvun puolivälissä ja ensimmäiset jäsentenväliset kisat pidettiin Tervahaudansuolla Koivuniemessä. Myöhemmin ampumakisoja on pidetty Ihamaan urheilukentällä, Pyhällön Letkonkankaalla ja viime vuodet varuskunnan ampumaradalla Lupinmäellä. Toimipa aktiivisten haulikkomiesten pykäämä rata tässä aivan vieressä ns. lavanmäellä 20 vuoden ajan aina 1980-luvun lopulle saakka. Kovimmat ampujat mittelivät taitojaan piirinmestaruuskisoissa ja aina SM-kisoja myöten saavutettiin hyviä sijoituksia.
Seura liittyi 1960-luvun puolivälissä Kennelliittoon, joka mahdollisti omien ajokokeiden järjestämisen. Niitä seura järjesti kaikkiaan 30:net, viimeiset noin 10 vuotta sitten. Vuoden 2018 syksyllä on tarkoitus tauon jälkeen toimia Kaakon Kennelkerhon ajokokeiden järjestäjänä.
Seuramme on antanut vuosittain koemaastoja niin HIRV- kuin AJOK-kokeiden järjestäjille käyttöön, joissa tuomarikortin omaavia jäseniämme on ollut mukana tuomaroimassa tai maasto-oppaina.
Riistanhoitotyö on painottunut viime vuosina nuolukivien vientiin maastoon. Jäsenet ovat tahoillaan vieneet talvella heiniä jäniksille ja kaataneet haapavitelikköä. Muutamilla pelloilla on ollut osa alasta riistapeltona. Riistakantojen lähinnä hirvien seurannassa jäsenillä on nuolukivillä lähemmäs kymmenen reaaliaikaisesti kuvia lähettävää kameraa, joiden perusteella tiedämme melko hyvin aina tulevan syksyn hirvikannan. (Tuossa seinällä on Kaunon kokoamia aivan tuoreitakin kuvia.)
Seuramme metsästystoiminnan lähtökohtana on metsästää vastuullisesti, jossa huomioidaan kestävät riistakannat. Emme ole aina vuosittain ottaneet hirvien lisälupia, vaikka niitä on ollut Vehkalahden-Haminan rhy:ltä tarjolla.
2000- luvun alussa seura osallistui maaseudun kehittämiseen liittyvän Luova-projektiin. Olimme yhdessä marttojen ja urheiluseura Kilven kanssa rakentamassa kylälle laavua ja kotaa. Samalla myös Vasapirtin keittiössä tehtiin remontti ja talon sisäpintoja uusittiin ja laitettiin. (Mm. tämä vuolukiviuuni)
Siirryimme internet-aikaan v. 2010, jolloin seuralle perustettiin Ahlholmin Tepon aloitteesta ja ideoimana nettisivut. Ne on pyritty pitämään aina ajankohtaisesti päivitettyinä, josta on tullut myönteistä palautetta myös seuran ulkopuolisilta sivuilla vierailevilta metsästäjiltä.
Samana vuonna seuralle valittiin ensimmäinen vuoden erämies. Henkilö, joka tavalla tai toisella on tehnyt ja tekee seuran eteen talkootyötä, ottaa vetovastuuta projekteista ja myönteisellä pilkkeellä ja isolla sydämellä saa myös muut mukaan talkoisiin. Seuran ensimmäinen erämies oli Kauno Peltonen ja tänä vuonna valitaan 8. erämies. (Taulu erämiehistä seinällä.)
Vuonna 2011 uusittiin seuramme vanhat (vuodelta 1967) toimintasäännöt ja otettiin käyttöön päivitetyt Metsästäjäliiton uudet mallisäännöt. Saimme myös pitkään kypsyneen haaveen, kylmiöprojektihankkeen, valmiiksi. Tätä hanketta rahoitettiin mm. huutokauppaamalla yksi aikuinen hirvi. Siellä viileässä ovat ruuat meitä tämän juhlan jälkeen odottamassa.
Pyhällön kesätorilla seuramme oli kahvittamassa toriväkeä kolmena kesänä v. 2012, -13 ja – 14. Esimerkkimme jälkeen siellä ei ole muita metsästysseuroja harmillista kyllä näkynyt. Tärkeä tulonhankkimiskeino seurallemme on osallistua vuosittain Kaakon Kennelkerhon keväällä toukokuussa järjestettävän kansainvälisen koiranäyttelyn talkoisiin.
Muuta vuosittain näkyvää toimintaa ja tapahtumia ovat toukokuun alkupuolella kodalla järjestettävä maksanpaistotapahtuma, jossa Kokki-Ykä on toiminut paistomestarina. Ykän ”liekittämää” possua on tarjolla myös tänään.
Lisäksi syksyinen hirvijahti keittotapahtumineen ja joulukuussa laavulla järjestetty vuoden erämiehen valinta jätkänkynttilöiden loisteessa ovat koonneet seuraväkeä ja kyläläisiä koolle.
Seuramme on hyvässä vedossa ja voi hyvin. Jotta seuratyö kehittyisi ja kulkisi uuteen suuntaan, on hyvä vaihtaa välillä veturia. Ilmoitin talvella vuosikokouksessa, että jätän paikkani seuran puheenjohtajana tulevassa 2018 vuosikokouksessa vuodenvaihteen jälkeen. On aika luopua ja vaihtaa kapulaa. Koen, että kahdeksan vuotta on riittävä aika minulle toimia seuran peräsimessä ja nyt on aika siirtyä taustalle talkooväkeen.
Hyvä juhlaväki.
Talkoolaiset ovat juhlavastaavan, Jokelan Sirkan, johdolla luoneet meille upeat ja kauniit juhlapuitteet.
Vielä kerran tervetuloa. Juhlat jatkukoot. Kiitos.
Puheenjohtaja Antti Roimola piti ko. historiakatsauksen seuran 50-vuotisjuhlassa 25.8.2007 Ihamaan Vasapirtillä.
Kesällä 1957 kokoontui Ihamaan miehiä Anton Kosken talossa tarkoituksena perustaa kylään metsästysseura. Asiantuntijana tilaisuudessa vieraili silloinen riistapäällikkö Rossi. Asiasta tuli tosi ja seura merkittiin virallisesti yhdistysrekisteriin 24.10.1957 nimellä Ihamaan Metsästysyhdistys ry.. Seuran perustajajäseninä olivat: Emil Pasi, Väinö Pasi, Arvo Harjula, Viljo Harju, Esko Uutela, Ervo Peltonen, Jouko Tuomela, Viljo Koski, Pertti Ahola, Väinö Timperi, ja Hannu Luoma. Puheenjohtajuus uskottiin Arvo Harjulan harteille, joka hoitikin tehtävää ensimmäiset kymmenen toimintavuotta. Myös seuraavat puheenjohtajat Veijo Pasi sekä Hannu Luoma tekivät kymmenvuotisen urakan vastaavassa toimessa, joten seuralla oli puheenjohtajat usean toimintavuoden ajan. Antti Roimola on seuran neljäs puheenjohtaja, jonka puheenjohtajuus alkoi 1987. Vuosien saatossa sihteerin tehtäviä ja seurantaloutta on hoidellut useampi henkilö.
Seuran jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti. Ensimmäisenä varsinaisena toimintavuotena 1958 oli seurassa 36 jäsentä. Nyt viisikymmentä vuotta myöhemmin jäseniä on 121. Seuran ensimmäinen naisjäsen oli vuonna 1958 liittynyt Anna Laurila. Tällä hetkellä naisia on jäsenenä 19:ta.
Hirvijahti on ollut metsästysmuoto, joka on koonnut seuran jäsenet syksyisin. Seuralle myönnettyjen kaatolupien määrä on kohonnut hirvikannan lisääntymisen myötä alkuvuosien yhdestä ja kahdesta tämänsyksyiseen kymmeneen. Lähes aina olemme saaneet kaadettua kaikki luvalliset hirvet.
Hirvijahtiin liittyy oleellisesti hirvikeitto, joka on syksyisin tarjottu asianosaisille. Ensimmäinen hirvikeittotilaisuus oli vuonna 1958 Viljo Harjun talossa. Sen jälkeen keittoa tarjottiin Ihamaan kansakoululla ja vuodesta 1971 Vasapirtillä.
Pienriistaa sai alkuvuosina metsästää kukin omantunnon mukaan, kunnes vuonna 1966 huomattiin jäniskanta erittäin huonoksi. Tällöin annettiin lupa ampua vain yksi jänis/jäsen. Vuonna 1967 puututtiin myös linnunmetsästykseen. Tällöin määrättiin riistakiintiö, joka sisälsi yhden jäniksen sekä yhden metson, teeren ja pyyn.
Vieraan tuomisesta metsälle päätettiin jo vuonna 1958. Tällöin sai tuoda vieraan metsälle 100:n silloisen markan maksusta. Nykyään tuhoeläinmetsälle voi tuoda vieraan, joka on jäsenen vastuulla. Muuhun pienriistan metsästykseen pääsee osallistumaan vieraskortilla, jonka hinta on 5€/päivä.
Vuonna 1965 rauhoitettiin ensimmäisen kerran metsästystä alueella Mustajoki- Lappeenrannantie. Nykyisin on vuokralla muutamia maa-alueita, joissa saa metsästää vain hirveä.
Riistan ruokinnasta ovat seuran jäsenet huolehtineet rakentamalla ruokintapaikkoja ja viemällä nuolukiviä metsään.
Ampumatoiminta sai alkunsa kesällä 1965. Tuolloin Tervahaudansuolla Koivuniemessä järjestettiin ensimmäiset jäsentenväliset hirviammuntakilpailut. Sen jälkeen ampumakisoja järjestettiin urheilukentällä, Letkolla ja nykyisin Lupilla.
Vuonna 1972 perustettiin erityinen ampumatoimikunta ja keskusteltiin haulikkoradan siirtämisestä sopivampaan paikkaan. Uusi paikka saatiinkin vuokratuksi entiseltä tanssilavanmäeltä. Vuonna 1976 saatiin kyseiselle paikalle kuntoon haulikkorata. Se oli kovassa käytössä aina 1980-luvun loppupuolelle asti. Seuran ampujat ovat osallistuneet erittäin hyvin tuloksin aina piirin- ja jopa Suomenmestaruuskisoihin. Nykyisin ei pm- ja SM-kisoihin osallistujia ole ollut.
Hirvijahtiin liittyen hirven nylkeminen ja paloittelu oli jokasyksyinen pulma, koska oli turvauduttava milloin minkäkin talon liiteriin. Tästä nousikin ajatus nykypaikan rakentamisesta. Asiasta keskusteltiin kokoustasolla ensimmäisen kerran vuonna 1967. Seuraavana vuonna asiaa käsiteltiin seuralle rakennettavan metsästysmajan muodossa. Samalla päätettiin etsiä majalle sopiva paikka. Tontti saatiin Seppälältä vuonna 1969. Samana vuonna teetettiin piirustukset ja saatiin rakennuslupa. Syksyllä tehtiin kivijalka ja seuraavana keväänä pidettiin tukkitalkoot ja tarvittava puutavara saatiinkin lahjoituksina kokoon.
Vuoden 1970 kesäkokous pidettiin majan kivijalalla. Samalla suunniteltiin jatkoa rakentamiselle. Maja alkoi kuitenkin nousta vasta seuraavana keväänä. Kesä tehtiin talkoovoimin töitä ja syksyllä vuonna 1971 maja oli valmis.
Vuonna 1967 seuramme liittyi jäseneksi Suomen Kennelliittoon mikä mahdollisti omien ajokokeiden järjestämisen sekä muun kenneltoiminnan. Kuluvana vuonna järjestetyt ajokokeet olivat 30:et Suuren suosion vuoksi osallistujia on rajoitettu 15 koiraan.
Kaakon Kennelkerhon toimintaan seuramme osallistunut aktiivisesti. Vuotuisiin pilkkikilpailuihin ja koiranäyttelyyn liittyviin talkoisiin on osallistunut monia jäseniä.
Luovaprojektin avulla majalle tehtiin keittiöremontti vuonna 2002. Rakensimme myös laavun ja kodan, jotka ovat olleet kovassa käytössä. Laavulla ja kodalla on käynyt paljon ulkopuolisia ryhmiä pitämässä omia tapaamisia. Majaa, Vasapirttiä, vuokrataan myös ulkopuolisille.
Kaksikymmenvuotisen toiminnan kunniaksi on seura teettänyt pienoislipun. Sen suunnitteli kylän entinen opettaja Esko Ahlberg. Pienoislippu on jaettu seuran perustajajäsenille sekä suunnittelijalle.
Tässä pieni katsaus seuran taipaleelta.
IMY:
Puheenjohtajat:
Arvo Harjula
1957–1967
Veijo Pasi
1967–1977
Hannu Luoma
1977–1987
Antti Roimola
1987–2010
Vesa Koskiaho
2010–2018
Kauno Peltonen
2018-
Sihteerit:
Hannu Luoma
1957-1969
Heikki Kotiranta
1969-1972
Hannu Luoma
1972-1976
Markku Orpana
1976-1977
Marjatta Syrjänen
1977-1997
Eeva Kylmälä
1997-
Varapuheenjohtajat:
Toimi Koski
1957-1972
Raino Syrjänen
1972-2008
Kauno Peltonen
2008-2018
Jarno Simola
2018-
Rahastonhoitajat:
Aapeli Kotiranta
1957-1960
Hannu Luoma
1960-1972
Teuvo Uusnäkki
1972-1986
Marjatta Syrjänen
1986-1997
Eeva Kylmälä
1997-1998
Marjatta Syrjänen
1998-2000
Susanna Huovinen
2000-
JAHTIPÄÄLLIKÖT:
1958–1960: Arvo Harjula
1961: Tauno Sipilä
1962–1963: Arvo Harjula
1964: Tauno Sipilä
1965: Hannu Luoma
1966–1971: Veijo Pasi
1972: Hannu Luoma
1973–1978: Veijo Pasi
1979–1986: Hannu Luoma
1987–1998: Antti Roimola
1999–2013 Keijo Ahola
2014- Teijo Kirppu