Historiakatsaus

Kesällä 1957 kokoontui Ihamaan miehiä Anton Kosken talossa tarkoituksena perustaa kylään metsästysseura. Asiantuntijana tilaisuudessa vieraili silloinen riistapäällikkö Rossi. Asiasta tuli tosi ja seura merkittiin virallisesti yhdistysrekisteriin 24.10.1957 nimellä Ihamaan Metsästysyhdistys ry.. Seuran perustajajäseninä olivat: Emil Pasi, Väinö Pasi, Arvo Harjula, Viljo Harju, Esko Uutela, Ervo Peltonen, Jouko Tuomela, Viljo Koski, Pertti Ahola, Väinö Timperi, ja Hannu Luoma. Puheenjohtajuus uskottiin Arvo Harjulan harteille, joka hoitikin tehtävää ensimmäiset kymmenen toimintavuotta. Myös seuraavat puheenjohtajat Veijo Pasi sekä Hannu Luoma tekivät kymmenvuotisen urakan vastaavassa toimessa, joten seuralla oli puheenjohtajat usean toimintavuoden ajan. Antti Roimola on seuran neljäs puheenjohtaja, jonka puheenjohtajuus alkoi 1987. Vuosien saatossa sihteerin tehtäviä ja seurantaloutta on hoidellut useampi henkilö.

Seuran jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti.  Ensimmäisenä varsinaisena toimintavuotena 1958 oli seurassa 36 jäsentä. Nyt viisikymmentä vuotta myöhemmin jäseniä on 121. Seuran ensimmäinen naisjäsen oli vuonna 1958 liittynyt Anna Laurila. Tällä hetkellä naisia on jäsenenä 19:ta.

Hirvijahti on ollut metsästysmuoto, joka on koonnut seuran jäsenet syksyisin. Seuralle myönnettyjen kaatolupien määrä on kohonnut hirvikannan lisääntymisen myötä alkuvuosien yhdestä ja kahdesta tämänsyksyiseen kymmeneen. Lähes aina olemme saaneet kaadettua kaikki luvalliset hirvet.
Hirvijahtiin liittyy oleellisesti hirvikeitto, joka  on syksyisin tarjottu asianosaisille. Ensimmäinen hirvikeittotilaisuus oli vuonna 1958 Viljo Harjun talossa.  Sen jälkeen keittoa tarjottiin Ihamaan kansakoululla ja vuodesta 1971 Vasapirtillä.

Pienriistaa sai alkuvuosina metsästää kukin omantunnon mukaan, kunnes vuonna 1966 huomattiin jäniskanta erittäin huonoksi. Tällöin annettiin lupa ampua vain yksi jänis/jäsen. Vuonna 1967 puututtiin myös linnunmetsästykseen. Tällöin määrättiin riistakiintiö, joka sisälsi yhden jäniksen sekä yhden metson, teeren ja pyyn.
Vieraan tuomisesta metsälle päätettiin jo vuonna 1958. Tällöin sai tuoda vieraan metsälle 100:n silloisen markan maksusta. Nykyään tuhoeläinmetsälle voi tuoda vieraan, joka on jäsenen vastuulla. Muuhun pienriistan metsästykseen pääsee osallistumaan vieraskortilla, jonka hinta on 5€/päivä.
Vuonna 1965 rauhoitettiin ensimmäisen kerran metsästystä alueella Mustajoki- Lappeenrannantie.  Nykyisin on vuokralla muutamia maa-alueita, joissa saa metsästää vain hirveä.
Riistan ruokinnasta ovat seuran jäsenet huolehtineet rakentamalla ruokintapaikkoja ja viemällä nuolukiviä metsään.

Ampumatoiminta sai alkunsa kesällä 1965. Tuolloin Tervahaudansuolla Koivuniemessä järjestettiin ensimmäiset jäsentenväliset hirviammuntakilpailut. Sen jälkeen ampumakisoja järjestettiin urheilukentällä, Letkolla ja nykyisin Lupilla.
Vuonna 1972 perustettiin erityinen ampumatoimikunta ja keskusteltiin haulikkoradan siirtämisestä sopivampaan paikkaan. Uusi paikka saatiinkin vuokratuksi entiseltä tanssilavanmäeltä. Vuonna 1976 saatiin kyseiselle paikalle kuntoon haulikkorata.  Se oli kovassa käytössä aina 1980-luvun loppupuolelle asti.  Seuran ampujat ovat osallistuneet erittäin hyvin tuloksin aina piirin- ja jopa Suomenmestaruuskisoihin.  Nykyisin ei pm- ja SM-kisoihin osallistujia ole ollut.

Hirvijahtiin liittyen hirven nylkeminen ja paloittelu oli jokasyksyinen pulma, koska oli turvauduttava milloin minkäkin talon liiteriin. Tästä nousikin ajatus nykypaikan rakentamisesta. Asiasta keskusteltiin kokoustasolla ensimmäisen kerran vuonna 1967. Seuraavana vuonna asiaa käsiteltiin seuralle rakennettavan metsästysmajan muodossa.  Samalla päätettiin etsiä majalle sopiva paikka. Tontti saatiin Seppälältä vuonna 1969. Samana vuonna teetettiin piirustukset ja saatiin rakennuslupa. Syksyllä tehtiin kivijalka ja seuraavana keväänä pidettiin tukkitalkoot ja tarvittava puutavara saatiinkin lahjoituksina kokoon.
Vuoden 1970 kesäkokous pidettiin majan kivijalalla. Samalla suunniteltiin jatkoa rakentamiselle. Maja alkoi   kuitenkin nousta vasta seuraavana keväänä.  Kesä tehtiin talkoovoimin töitä ja syksyllä vuonna 1971 maja oli valmis.

Vuonna 1967 seuramme liittyi jäseneksi Suomen Kennelliittoon mikä mahdollisti omien ajokokeiden järjestämisen sekä muun kenneltoiminnan. Kuluvana vuonna järjestetyt ajokokeet olivat 30:et Suuren suosion vuoksi osallistujia on rajoitettu 15 koiraan.
Kaakon Kennelkerhon toimintaan seuramme osallistunut aktiivisesti. Vuotuisiin pilkkikilpailuihin ja koiranäyttelyyn liittyviin talkoisiin on osallistunut monia jäseniä.

Luovaprojektin avulla majalle tehtiin keittiöremontti vuonna 2002. Rakensimme myös laavun ja kodan, jotka ovat olleet kovassa käytössä. Laavulla ja kodalla on käynyt paljon ulkopuolisia ryhmiä pitämässä omia tapaamisia. Majaa, Vasapirttiä, vuokrataan myös ulkopuolisille.

Kaksikymmenvuotisen toiminnan kunniaksi on seura teettänyt pienoislipun. Sen suunnitteli kylän entinen opettaja Esko Ahlberg.  Pienoislippu on jaettu seuran perustajajäsenille sekä suunnittelijalle.
Tässä pieni katsaus seuran taipaleelta.

Antti Roimola piti edellä kerrotun historiakatsauksen seuran 50-vuotisjuhlassa 25.8.2007 Ihamaan Vasapirtillä.

 

Puheenjohtajat:

Arvo Harjula

1957–1967

Veijo Pasi

1967–1977

Hannu Luoma

1977–1987

Antti Roimola

1987–2010

Vesa Koskiaho

2010–2018

Kauno Peltonen

2018-

Sihteerit:

Hannu Luoma

1957-1969

Heikki Kotiranta

1969-1972

Hannu Luoma

1972-1976

Markku Orpana

1976-1977

Marjatta Syrjänen

1977-1997

Eeva Kylmälä

1997-

Varapuheenjohtajat:

Toimi Koski

1957-1972

Raino Syrjänen

1972-2008

Kauno Peltonen

2008-2018

Jarno Simola

2018-

Rahastonhoitajat:

Aapeli Kotiranta

1957-1960

Hannu Luoma

1960-1972

Teuvo Uusnäkki

1972-1986

Marjatta Syrjänen

1986-1997

Eeva Kylmälä

1997-1998

Marjatta Syrjänen

1998-2000

Susanna Huovinen

2000-

JAHTIPÄÄLLIKÖT:

1958–1960: Arvo Harjula

1961: Tauno Sipilä

1962–1963: Arvo Harjula

1964: Tauno Sipilä

1965: Hannu Luoma

1966–1971: Veijo Pasi

1972: Hannu Luoma

1973–1978: Veijo Pasi

1979–1986: Hannu Luoma

1987–1998: Antti Roimola

 1999–2013 Keijo Ahola

2014- Teijo Kirppu